Jälleen sunnuntai. Tulin juuri BodyStepistä.Ihanan raukea ja nuutunut olo. Taisi treeni tehota. Tänään on jännityspäivä. Pääseeköhän ehdokkaani läpi? Toivoisin niin hartaasti muutosta, mutta kai ne vanhat mahtipuolueet siellä taasen hyrrää. Mutta silti edes hitusen uskallan toivoa muutosta. Pakkohan sitä on uskoa. Varsinkin kun sen Heinäluoman kuontalo nyt vaan saa sappeni roiskahtelemaan ja puristamaan kätösiä nyrkkiin. Että se äijä onkin vastenmielinen. Matti taitaa huokaista helpotuksesta, kun vaalit ovat ohi. Ei tarvitse taas hetkeen katsella vaaliohjelmia ja kuunnella minun kiroilua ja ärjymistä herra H:lle.

Ja niin, tididididididii! Tänään on 15. tupakoimaton päivä! Enää en meinaa edes muistaa. Koitan silti merkata joka päivä nollan kalenteriini, jotta tekisin tietoisesti aamuisin päätöksen olla polttamatta. Edellisestä pitkäaikaisesta yrityksestä olen oppinut, että todelliset hankaluudet alkavat vasta siinä vaiheessa, kun ei enää muista koko tupakointiaan.

Mua kyllä jännittää nyt tuo ilta. Kaksi asiaa, saavatko Vihreät historiansa ensimmäisen ehdokkaan läpi Satakunnassa, entäs täällä Vaasan vaalipiirissä! Niin ja Sika-Harrin kohtalo on myös mielenkiintoinen. Mitenköhän mahtaa käydä, saako maajussi morsmaikun sijaksi edustajan paikankin.