Tuli taas tänään katsottua vaalipaneelia. Joko maikkarin meikkarit on parempa, tai sitten Katainen tuntee niksit liian punaisen rusketuksen äksyyn poistamiseen. Muuten pääministeritentin tulos oli yhtä tylsä kuin usein aiemminkin. Samaa jauhoivat, mitä on saatu jo aikoja kuulla. Voi kun voisikin olla totta ja mahdollista, että Suomen seuraava pääministeri ei olisikaan kukaan noista miehistä, ei edes noista puolueista. Muutosta!

Huomenna se sitten alkaa. Piti Anniinan kanssa mennä meidän autolla, mutta paskalahna päätti toisin. Akku tyhjänä jöpöttää parkkiruudussaan. Onneksi saamme kyydin. Matkaa olisi liiaksi ja täällä julkiset ovat naurettavat, niihin olisi ollut turha luottaa.

Idea lähiruoan tunnettavuuden lisäämisestä on mainio. Toteutustapa ei sitten olekaan. Nyt, kun pitäisi olla innoissaan ja jännittää jo huomista, onkin lähinnä turta ja lässähtänyt fiilis. Pakko on alistua, koska muuten joudun menemään ensi vuonna samaan hommaan, mutta iloissani en ole laisinkaan. Edelleen väitän, että olen väärä ihminen hommaan. Huomenna nähdään perunko sanani ja opintojeni suunnan, epäilen.